Outokumpu Viurusuo: Lausunto, muistutus, mielipide
HUOM! Lausunnon teksti on otettu tietokoneelta.
OUTOKUMMUN KAUPUNKI	Päiväys	Valm/es	sivuja 7
Rakennus- ja ympäristölautakunta	14.2.2002	tp/mm
LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTOLLE VAPO OY:N VIURUSUON TURVETUOTANTOHANKKEEN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA
Rak.ymp.ltk 21 §	Vapo Oy Energia hakee ympäristölupaa Viurusuon valmistelemiseen turvetuotantoon ja kuivatusvesien johtamiseen vesistöön. Ympäristönsuojelulain ja -asetuksen 1 §:n kohdan 7d) mukaan turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus tarvitsee ympäristöluvan, kun tuotantoalue on yli 10 hehtaaria. Lupa-asian käsittelee ympäristönsuojeluasetuksen 5 §:n (kohta 5c) mukaan ympäristölupavirasto.
	Ympäristönsuojelulain 36 §:n mukaan luvan käsittelevän viranomaisen on pyydettävä hakemuksesta kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausunto. Saman pykälän 2. momentissa säädetään, että myös toiminnan sijaintikunnalta (kunnanhallitus) on pyydettävä lausunto. Ympäristönsuojelulain 37 §:n mukaan lupaviranomaisen on varattava asianosaisille mahdollisuus tehdä muistutus hakemuksesta ja lisäksi myös muilla kuin asianosaisilla on ympäristönsuojelulain mukaan tilaisuus ilmaista mielipiteensä hankkeesta.
	Turvetuotantohankkeen kuvaus
	Vapo Oy ilmoittaa hakemuksessaan, että hankkeen tarkoituksena on tuottaa energiaturvetta ensisijaisesti Kuopion Energian ja Savon Sellu Oy:n voimalaitoksiin Kuopiossa. Yhtiö on myös sopinut turpeen toimittamisesta Outokummun Energia Oy:n kiinteän polttoaineen lämpökeskukseen. Tarvittaessa turvetta toimitetaan myös Joensuun Energia Oy:n Kontiosuon voimalaitokselle.
	Viurusuolla sijaitsevien lampien luonnontilaisuuden vaarantaminen tai lampien kuivattaminen
	Suunnitellun turvetuotantoalueen sisälle jäävät Viurusuolla sijaitsevat kaksi alle hehtaarin kokoista lampea ovat Vapo Oy:n omistamia. Ne eivät ole Vapo Oy:n mielestä merkittäviä pienvesiä eivätkä harvinaisia paikkakunnalla. Vapo Oy arvioi, että "Lammet todennäköisesti kuivuvat turvetuotantoalueen kuntoonpanon ja tuotannon seurauksena". Vesilain 1 luvun 15a §:ssä säädetään toimenpiteistä, jotka vaarantavat enintään yhden hehtaarin suuruisen lammen tai järven säilymisen luonnontilaisena. Ympäristölupavirasto, selvittää vaarantamisen viran puolesta ympäristölupahakemuksen käsittelyn yhteydessä.
	Hankkeen vesistöhaitat ja muutokset valuma-alueissa
	Turvetuotantoon alueen kuivatusvedet on tarkoitus johtaa 700 metrin mittaista ojaa ja puroa pitkin Kaita-Kuusjärveen. Ojan alkupäässä on melko suuri vietto, mutta loppuosastaan ennen Kaita-Kuusjärveä ojanpohja on melko tasaisen. Viurusuon pinta on enimmillään noin 6 metriä korkeammalla kuin Kaita-Kuusjärven pinta, mutta em. ojanpohjan korkeus laskee vain noin 2 metriä suolta Kaita-Kuusjärveen. Hakemuksessa on maininta, että välillä 250-500 met-riä ennen Kaita-Kuusjärveä ojalla ei ole varsinaista uomaa. Myös vietto tällä välillä on varsin pieni: noin 60 cm. Kaita-Kuusjärven puoleisessa päässä oja kulkee maaperässä, joka on kivikkoista. Myllyjokena Kaita-Kuusjärveen viimeiset vähän alle 200 metriä laskevaa uomaa on perattu vajaa kymmenen vuotta sitten juuri loppuosastaan.
	Viurusuon valumavesistä suurin osa on kulkeutunut Kaita-Kuusjärveen ja Kuusjärveen. Vapo Oy:n esittämän laskelman mukaan Kaita-Kuusjärveen laskevan ojan valuma-alue suurenee noin 120 hehtaaria, koska Juojärven alueelta vedet käännetään sulana aikana pumppaamolle noin 68 ha:n alalta ja Heinäjoen valuma-alueelta noin 50 ha:n alalta. Kaita-Kuusjärveen laskevan ojan valuma-alue kasvaa täten 6,3 %. Turvetuotantoalueen osuudeksi Kaita-Kuujärven valuma-alueesta Vapo Oy on laskenut 14,7 %.
	Vapo Oy:n mielestä vesien johtaminen ei edellytä laskuojan suurentamista eikä vesien johtamisesta aiheudu mm. niille tiloille, joiden läpi laskuoja kulkee, korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä. Ojan kunnossapidon osalta hakija pitää riittävänä, että sille asetetaan vesi-oikeuskäytännön mukainen ojan kunnossapitovelvoite.
	Vapo Oy ilmoittaa lupahakemuksessaan jätevesien vaikutuksesta seuraavaa (24.6.1999 jätetyn selvityksen kohta 3.3.):
		"Viurusuon tuotantoalueen kuivatusvesien johtamisella kemiallisen vedenpuhdistuksen kautta ei ole merkittävää vaikutusta alapuolisessa laskuojassa, eikä näin ollen myöskään alapuolisissa järvissä. Fosforin ja kemiallisen hapenkulutuksen osalta puhdistetut vedet päinvastoin laimentavat laskuojan ainepitoisuuksia"
	Kemiallisella vedenkäsittelyllä jätevedestä voidaan poistaa Vapo Oy:n tutkimusten mukaan esim. kiintoaineesta 62 % ja kokonaisfosforipitoisuudesta 85 %. Kokonaistyppipitoisuus vähenee Vapo Oy:n käyttämällä kemiallisella menetelmällä 43 %.
	Kaita-Kuusjärvi ja Kuusjärvi ovat melko reheviä vesistöjä. Hakemuksen liitteenä (liite nro 3.2.1.) olevat analyysitiedot vuosilta 1988 ja 1989 ovat hyvin samankaltaisia kuin esim. vuonna 1992 lautakunnan toimesta tehtyjen analyysien tulokset eli Kaita-Kuusjärven vesi voi olla selvästi tummempaa ja fosforipitoisempaa kuin Kuusjärven vesi.
	Turvetuotannon kuivatus-/jätevedet aiheuttavat selvän typpi- ja fosforipitoisuuden lisäyksen Kaita-Kuusjärvessä. Kaita-Kuusjärven kiintoainepitoisuus on ollut 3,1-5,7 mg/l (1988 ja 1989) ja Kuusjärven 1,6 mg/l (vuonna 1988). Näin ollen myös kiintoainekuormitus tulee olemaan merkittävän haitallinen Kaita-Kuusjärveen laskevassa ojassa. Laskennallinen kiintoaineksen pitoisuuslisäys on Vapo Oy:n laskelman mukaan:
		Ojitusvuonna	12,3 mg/l
		Ojituksen jälk. vuonna	3,0 "
		Kunnostusaikana	1,2 "
		Tuotantoaikana	2,4 "
	Kuusjärvi on veden laadultaan parempi vesistö kuin Kaita-Kuusjärvi. Vapo Oy on ilmaissut asian näin: "Tulosten perusteella näyttää siltä, että Kaita-Kuusjärvi toimii suurehkon valuma-alueen (noin 19,1 km2) selkeytysaltaana ennen Kuusjärveä". Kaita-Kuusjärven pinta-ala on 8 ha ja Kuusjärven noin 100 ha.
	Kuusjärven tilan säilyttäminen tai jopa parantaminen on tärkeää mm. siksi, että järveen kohdistuu tavanomaista enemmän virkistyskäyttöä, koska järven rannalla on kaupungin kaksi yleistä uimarantaa ja Outokummun evankelisluterilaisen seurakunnan leirikeskuksen uimaranta. Kaita-Kuusjärvenkään veden laatua ei saisi päästää nykyistä huonommaksi, koska sen tila vaikuttaa välittömästi myös Kuusjärven tilaan.
	Kuusjärven laskemisella ja aikaisemmilla ympäristön (mm. suoalueiden) ojituksilla on ollut huonontava vaikutus Kuusjärven veden laatuun varsinkin kun järven vesitilavuus on suunniteltua pienempi. Järven laskemisen takia mm. Kaita-Kuusjärven ja Kuusjärven välinen yhteys ja Saunalahden alue on hyvin matala, minkä vuoksi mikään lisäkuormitus ei ole hyväksi järven tilalle.
	Rakennustarkastajan ehdotus: Rakennus- ja ympäristölautakunta esittää lausuntonaan Itä-Suomen ympäristölupavirastolle Vapo Oy:n (uudesta muutetusta) ympäristölupahakemuksesta, Dnro 2001/126 (YLseka), Viurusuon valmistelemisesta turvetuotantoon ja kuivatusvesien johtamisesta vesistöön seuraavaa:
	Lautakunnan mielestä turvetuotannolle ei tulisi myöntää lupaa, koska suolla on kaksi sellaista vesilain 15a §:n tarkoittamaa alle hehtaarin kokoista lampea, joita ei saa em. lainkohdan mukaan hävittää. Luvan hakija ei ole hakemuksessaan osoittanut, että lampien hävittäminen ei huomattavasti vaarantaisi kyseisten kaltaisten lampien määrää Itä-Suomessa. Todellisuudessa Viurusuo on Outokummun laajin avosuo ja sen vuoksi ainutlaatuinen lampineen. Suon turvetuotantoon ottamisella menetetään merkittävä osa alkuperäistä outokumpulaista ja itä-suomalaista suoluontoa.
	Jos ympäristölupavirasto päätyy harkinnassaan myöntämään em. vesilain 15a §:n nojalla luvan lampien hävittämiseen ja turvetuotannolle päätetään myöntää ympäristölupa, lautakunta esittää seuraavien seikkojen huomioon ottamista lupahakemuksen käsittelyssä ja lupamääräyksiä päätettäessä:
	1)	Lautakunnan mielestä Viurusuon turvetuotantohankkeen hakemuksessa esitetyllä tavalla puhdistetuilla jätevesillä on haitallisia vaikutuksia ennen kaikkea Kaita-Kuusjärven, mutta myös Kuusjärven, veden laatuun niin, että turvetuotannon ojitusvuoden kuivatusvesien ja tuotantoajan kuivatusvesien kokonaistyppipitoisuus on saatava suunniteltua pienemmäksi ja myös fosforipitoisuus on saatava alhaisemmaksi. Eniten haittaa tulee kuitenkin kiintoaineesta, jonka määrä tulee lupamääräyksillä saada olennaisesti vähäisemmäksi.
	2)	Viurusuon turvetuotantohankkeella on vaikutusta Kaita-Kuusjärveen ja Kuusjärveen, koska turvetuotantoalue muodostaa Kaita-Kuusjärven valuma-alueesta likimain 15 % ja valumaveden laadun muutokset tämän laajuisella alueella vaikuttavat alapuolisen vesistön veden laatuun.
	3)	Kuusjärven taajama-alueen asukkaiden merkittävän virkistyskäytön (mm. kaksi yleistä uimarantaa ja seurakunnan leirikeskuksen uimaranta) takia Kuusjärven veden laatua ei saa heikentää.
	4)	Luvan hakija ei ole tarkasti yksilöinyt toiminnan päästölähteden sijaintia ja niiden päästöjä sekä melutasoa (vrt. YsA 9.2 § kohta 5);
	5)	Luvan hakija ei ole esittänyt tarkkaa arviota parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä soveltamisesta (vrt. YsA 9.2 § kohta 6);
	6)	Toiminnanharjoittaja tulee ilman laadun selvittämiseksi ja seuraamiseksi velvoittaa tekemään laskeumamittausta viiden vuoden ajan tuotannon aloittamisesta. Leijumamittauksia tulee tehdä ainakin kahtena vuonna. Tarkkailun yksityiskohtaisemmasta toteuttamisesta voidaan määrätä sovittavaksi joko Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen tai kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena kanssa, tai yhdessä molempien viranomaisten kanssa.
	7)	Lautakunta pitää hyvin tärkeänä sitä, ettei luvanhakijalle myönnetä oikeutta aloittaa minkäänlaisia turvetuotannon aloittamiseen liittyviä valmistelutöitä maastossa (suolla) ennen kuin toiminnalla on lainvoimainen lupapäätös. Mikäli töiden valmisteluun kuitenkin annetaan lupa, tulee hakija velvoittaa asettamaan selvästi suurempi pankkitakaus kuin hakemuksessa hakijan esittämä 5000 mk. Takauksen suuruus tulee olla esimerkiksi 10.000 euroa.
	Hakemusasiakirjat ovat nähtävänä kokouksessa.
	Esittelijä muutti kokouksessa valmistelijan laatiman päätösehdotuksensa seuraavaan muotoon:
	Rakennus- ja ympäristölautakunta esittää lausuntonaan Itä-Suomen ympäristölupavirastolle Vapo Oy:n (uudesta muutetusta) ympäristölupahakemuksesta, Dnro 2001/126 (YLseka), Viurusuon valmistelemisesta turvetuotantoon ja kuivatusvesien johtamisesta vesistöön seuraavaa:
	Mikäli ympäristölupavirasto myöntää Vapo Oy:lle sen hakeman luvan, lautakunta esittää seuraavien seikkojen huomioon ottamista lupahakemuksen käsittelyssä ja lupamääräyksiä päätettäessä:
	1)	Lautakunnan mielestä Viurusuon turvetuotantohankkeen hakemuksessa esitetyllä tavalla puhdistetuilla jätevesillä on haitallisia vaikutuksia ennen kaikkea Kaita-Kuusjärven, mutta myös Kuusjärven, veden laatuun niin, että turvetuotannon ojitusvuoden kuivatusvesien ja tuotantoajan kuivatusvesien kokonaistyppipitoisuus on saatava suunniteltua pienemmäksi ja myös fosforipitoisuus on saatava alhaisemmaksi. Eniten haittaa tulee kuitenkin kiintoaineesta, jonka määrä tulee lupamääräyksillä saada olennaisesti vähäisemmäksi.
	2)	Viurusuon turvetuotantohankkeella on vaikutusta Kaita-Kuusjär-veen ja Kuusjärveen, koska turvetuotantoalue muodostaa Kaita-Kuusjärven valuma-alueesta likimain 15 % ja valumaveden laadun muutokset tämän laajuisella alueella vaikuttavat alapuolisen vesistön veden laatuun.
	3)	Kuusjärven taajama-alueen asukkaiden merkittävän virkisty-käytön (mm. kaksi yleistä uimarantaa ja seurakunnan leirikeskuksen uimaranta) takia Kuusjärven veden laatua ei saa heikentää.
	4)	Luvan hakija ei ole tarkasti yksilöinyt toiminnan päästölähteden sijaintia ja niiden päästöjä sekä melutasoa (vrt. YsA 9.2 § kohta 5);
	5)	Luvan hakija ei ole esittänyt tarkkaa arviota parhaan käyttökelpoisen tekniikan käytöstä soveltamisesta (vrt. YsA 9.2 § kohta 6);
	6)	Toiminnanharjoittaja tulee ilman laadun selvittämiseksi ja seuraamiseksi velvoittaa tekemään laskeumamittausta viiden vuoden ajan tuotannon aloittamisesta. Leijumamittauksia tulee tehdä ainakin kahtena vuonna. Tarkkailun yksityiskohtaisemmasta toteuttamisesta voidaan määrätä sovittavaksi joko Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksen tai kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena kanssa, tai yhdessä molempien viranomaisten kanssa.
	7)	Lautakunta pitää hyvin tärkeänä sitä, ettei luvanhakijalle myönnetä oikeutta aloittaa minkäänlaisia turvetuotannon aloittamiseen liittyviä valmistelutöitä maastossa (suolla) ennen kuin toiminnalla on lainvoimainen lupapäätös. Mikäli töiden valmisteluun kuitenkin annetaan lupa, tulee hakija velvoittaa asettamaan selvästi suurempi pankkitakaus kuin hakemuksessa hakijan esittämä 5000 mk. Takauksen suuruus tulee olla 100.000 euroa.
	Päätös: Jäsen Jukka Ervast esitti esittelijän muutettuun esitykseen lisättäväksi kappaleen: "Lautakunnan mielestä turvetuotannolle ei tulisi myöntää lupaa". Jäsen Miia-Mari Koponen kannatti Ervastin esitystä. Ehdotettu kappale tulee sijoittaa alusta poistetun kappaleen tilalle, mutta muuten Ervastin ehdotus on samanlainen kuin esittelijän muutettu ehdotus.
	Koska oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus oli suoritettava äänestys.
	Puheenjohtajan esityksestä sovittiin yksimielisesti, että äänestys suoritetaan kättennostoäänestyksenä.
	Suoritetussa kättennostoäänestyksessä sai esittelijän muutettu ehdotus neljä (4) ääntä (Esa Kaariaho, Osmo Koskisuu, Saara Kettunen ja Riitta Mustonen) ja Jukka Ervastin ehdotus kuusi (6 ) ääntä (Jukka Ervast, Kirsti Hiltunen, Miia-Mari Koponen, Irja Mononen, Mikko Peltonen ja Ari Torssonen).
	Puheenjohtaja totesi lautakunnan päätökseksi tulleen hyväksytyksi Jukka Ervastin ehdotus.
Viurusuo-sivu
Copyright © www.kuikka.org 2002